Puhtaasta ja tuoreesta lähiruoasta tulee kuluttajalle hyvä mieli. Tuottajalle toimitusketjun lyhentyminen voi olla ratkaisevaa toiminnan kannattavuuden kannalta. Eurojen pyörittäminen omalla alueella vahvistaminen luo edellytyksiä paikallisen tuotannon lisäämiselle, maaseudun elävänä säilyttämiselle sekä alueen kestävän kehityksen ja elinvoiman tukemiselle. Paikallisesta ruokajärjestelmästä löytyvät elementit ekologisen kiertotalouden luomiseen. Erityisesti julkiset ruokapalvelujen tuottajat pyörittävät isoja elintarvikevirtoja. Monille tuottajille ongelma on ollut, että kilpailutukset ovat niin isoja ja monimutkaisia, ettei niihin ole pystynyt osallistumaan. Nyt käyttöön otettavat dynaamiset ostojärjestelmät (DPS) ovat sähköisiä työkaluja, jotka tuovat helpotusta tähän.
Lähiruoalla on merkitystä
Suorat julkiset lähiruokahankinnat ovat helposti mitattavia vaikutuksia paikallisille yrityksille. Julkiskeittiön hankinnoissa jalostusaste nousee: vihannesten ja lihan pitäisi olla valmiita käytettäväksi. Raaka-ainetta täytyy jalostaa, että sitä voi myydä tuotteena julkiskeittiölle. Kun tuotteen jalostusaste nousee, paikkakunnalle jäävä arvonlisä samalla kasvaa. Tämä on tietenkin haaste tuottajille, mutta monille paikkakunnilla yhteistyössä tuottajien kanssa on löydetty ratkaisuja. Fiksusti toteutetuilla lähiruokahankinnoilla miljoonasta eurosta voi jäädä alueelle 420 000 – 570 000, kun taas ”perinteisellä” mallilla ilman panostusta lähiruokaan vaikutus aluetalouteen voi jäädä reilusti alle 100 000 euron. Iissä on huomattu, että hinta ei ole lähiruoan käytön este vaan oleellisempia kysymyksiä ja usein lähiruoan etuja ovat helppo käytettävyys ja saatavuus sekä laatu.
Paikallisen ruokajärjestelmän taloudellisia vaikutuksia ei vielä kovin hyvin tunneta, mutta välillisiä vaikutuksia voi tulla rakentamiseen, kuljetukseen ja palvelujen käytön kautta, kun tuottajat ja jalostajat käyttävät paikallisia palveluita.
Esimerkkinä paikallisista hankinnoista on Iin kunta, jossa ruoan hankintojen paikallisuusaste on saatu nostettua 26 prosenttiin, joka on noin 165 000 euroa 623 000 euron hankintabudjetista. Tämän mahdollistaa Oulun seudun yhteishankintarengas, jossa hankinnoista vastaa kuntaomisteinen konserni Monetra, käyttämällä dynaamista hankintajärjestelmää. On monia tapoja miten hankintalain puitteissa voidaan helpottaa pk-yritysten pääsyä markkinoille, kuten hankintojen pilkkominen, osatarjousten salliminen ja kevyemmin kilpailutettujen pienhankintojen tekeminen. Kysymys enemmän tahtotilasta, vaikkakin hankintojen tekemisen pienempinä kokonaisuuksina mahdollistavat edistyneet tietojärjestelmät.
Dynaaminen ostojärjestelmä
Dynaaminen ostojärjestelmä (dynamic purchasing system DPS) kuulostaa monimutkaiselta ja onkin sitä, mutta se on alusta, jonka kautta pienet tuottajat pystyvät helposti tekemään tarjouksia. Dynaaminen hankintajärjestelmä edistää erityisesti lähi-, luomu ja luonnonkeruutuotteiden matkaa pellolta pöytää. Hankintatiimi miettii kriteerit sellaisiksi että paikalliset tuottajat pystyvät niihin vastaamaan. Iitissä on käyty vuoropuhelua tuottajien kanssa ja testattu tuotteita. Kun erimerkiksi lihatuote on todettu hyväksi, tuottajaa pyydetään ilmoittautumaan DPS-järjestelmään, jossa yritys voi itse päivittää tietoja saatavuudesta ja hinnasta. DPS mahdollistaa joustavammat hankinnat koskien esimerkiksi satokautta koskien. Tavoitteena voi olla esimerkiksi vihannesten ja luonnontuotteiden hankinta paikallisesti. Järjestelmän avulla voidaan joustavasti tehdä tuottajien kesken minikilpailuksia. Savonlinnassa olisi varmaankin mahdollista helpottaa kalan saatavuutta.
Järjestelmiä on käytössä ainakin Oulun seudulla ja Turun ruokapalveluyhtiö Kaarea on ottamassa käyttöön melko laajaa järjestelmää. Sähköinen alusta on jokseenkin työläs pyörittää, joten yksittäinen pienehkö hankintayksikkö tuskin pystyy ottamaan sellaista käyttöön. Laajemman alueen kattava järjestelmä antaa myös tuottajille mahdollisuuden kasvattaa myyntiä.
Mietittävää
Tuottajien kannattaa keskustella ostajien kanssa, vastaako tuote ostajan vaatimuksia julkisen keittiön käyttöön ja kannattaisiko sitä jalostaa. Jalostuksessa voi mahdollisesti useampi tuottaja toimia yhteistyössä.
Ostajien on hyvä miettiä, mitkä ovat pullonkaulat hankinnoissa ja miten ne voisi ratkaista. Usein digitaalinen alusta nopeuttaa työtä ja helpottaa tarjousten saamista useilta tuottajilta.
Alueen elinvoima
Julkisten hankintojen suuntaaminen lähiruokaan, voi olla yksi merkittävä tekijä jolla tuetaan lähiruoan tuotantoa. Tähän pystytään myös luomaan poliittista tahtotilaa ja antamaan tukea ostajille. Paikallisissa käsissä on nyt menetelmä alueen elinvoiman vahvistamiseksi.
Tämä artikkeli perustuu seminaariin Elinvoimaa lähiruokahankinnoilla, Ruralia-instituutin julkaisuun Lähiruokahankinnoista alueellista elinvoimaa — oppeja käytännön esimerkeistä sekä Lisää lähi- ja luomuruokaa dynaamisella hankintajärjestelmällä -opas.